Kolmen osavaltion päivä

Torstaipäivä avautui sateisena Springfieldissä, mutta se ei meitä masentanut, vaan ajoimme periamerikkalaiseen tyyliin rotkellamme motelliaamiaiselle 50 metrin päähän.

Liikkeelle lähdettyämme kävimme Springfieldin veljekset keskisellä, eli Bass Pro Shopissa. Kyseessä on eräjormien märkä päiväuni, josta löytyy oikeasti vaikka mitä. Epä-eräjormallekin nähtävää ja ihmeteltävää oli yllinkyllin. Kaupassa käy muuten 4 miljonaan asiakasta vuodessa. Akvaarioiden ja vesiputousten lisäksi liikkeessä oli alligaattori ja luonnollisesti...Nascar-auto :)

Etupenkiltä voi pääsekoilija huudellä, että mihin suuntaan kohnotetaan.

Normaalisti Pace käyttää XL-kokoisia t-paitoja, nyt L-kokokin oli aika teltta. Mukaan lähtikin M-koko, XXL-kokoisestakin on vastaava kuva, muttei se mihinkään kuvaruudulle mahdu!

Eräsekoilun jälkeen poikkesimme vielä paikallisessa gigantissa (Best Buy), josta ostettiin sitten viimeinkin se kamera.

Suunnilleen 30 mailin ajon jälkeen pysähdyimme vanhalle huoltoasemalle, jonka pitäjällä riitti juttua Routesta. Saimme myös roppakaupalla vinkkejä pysähtymispaikoista, kuvassa oleva engelsmanni kuunteli samat vinkit ja ajeli vaimonsa kanssa heti ensimmäisestä ohi :)

Tämän kaverin projekti on kai ollut käynnissä jo useita vuosia...

Remontissa olevassa autossa oli suora 8, joka tuntui hassulta, kun noista vanhoista jenkeistä ei tiä oikein mittään. On varmasti kevyt möykky nostella, niinkuin se vinkkelikin.

Oheisesta rakennuksesta löytyi kaksi hyvin restauroitua autoa ja riittävästi oheissälää.

Spencerin huoltoasema, täällä ei ollut ketään kotona.

Dodge alkoi pimputtamaan lisää löpöä ja eikun diiseliä tankkiin...eikun, TÄ!
Totutusti otin sen suuremmin ajattelematta vihreän pistoolin ja eihän se perhana sopinut ja kyllä se vaan dieselin pistooli oli. Eli värit näppärästi ristissä suomeen/muuhun maailmaan...

Tällä rengasliikkeen pitäjällä oli tapana laittaa vaimo rengastöihin...hieno malli, mutta vaimoja lähti kai useita :)

Joplinin länsiosan yli oli pyyhkäissyt jonkinsortin tornaado ja aika matalana oli pirtit sillä alueella.

Sitten eksyimmekin Kansasin puolelle, jossa Route66 tekee vain pienen lenkin. Täältä löytyi Cars -elokuvasta tutun Martin esikuva.

Myös oheisessa huoltamossa oli autot-henkinen teema ja meininki.

Commersen kaupungissa poikkesimme Routehenkisessä kuppilassa teellä ja keksillä. Kahvila oli rakennettu ~1925 ja viimeiset 31 vuotta ollut sen nykyisillä pitäjillä. Isännän kuoltua poika jäi pois töistä auttelemaan äiteetänsä keksien teossa. Poijjaalla riitti juttua vaikka mistä...oltaisiin vieläkin siellä, jossei jossain sopivassa juttuvälissä olisi nostettu kytkintä.

Pihalta löytyi kissa ja vielä Janen lempiväreissä, ai kun ihanaa :)

Meidän uusi kamera ottaa aewan älyttömän mahottomia panoraamakuvia, ei meinaa tila riittää kun pyörii menemään :)
Tämä siis siitä metri x metri kahvilasta

Komijoita ja originaaleja keksei.

Oman elämänsä Forrest Gumpit

Sitten tehtiinkin koko reissun hasardein siirto. Eli käytiin (noin 20 mailin ajelu) vilaisemassa jossain pihalla olevia toteemipaaluja, uskomatonta sekoilua....ei kaikkia kylähullujen tuotoksia tarvitsisi käydä katsomassa, toivottavasti tästä opittiin jotain!

Toinen (minor -luokan) hasardi tehtiin, kun Stroudissa piti olla Cars elokuvan Sally ja mehän mentiin sinne ja oli vähän pimeäkin. VaneriSally ei paljoa lämmittänyt :)
Noh, kunhan poikettiin ja haettiin pikku purtavaa kylän huoltsikalta.

Nyt ollaan sitten Oklahoma Cityssä ja hotellihuone on iso, kun varatun luokan huoneet olivat loppu, niin saatiin sviitti. Sopii. Tänään ei olekaan sitten mitään mainittavaa tekemistä, yritetään toipua eilisestä routeilusta ja illalla olisi tarkoitus käydä Drive-in elokuvissa.