St. Louis

Tiistaiaamu St. Louisissa, Mississippi-joen varrella, valkeni niin sumuisena, ettei hotellihuoneestamme erottanut edes kaupungin päänähtävyyttä, The Gateway Archia (suomalaisen Eero Saarisen suunnittelema muuten):

Mutta olimme tietenkin taas liian aikaisin hereillä ja hotelliaamiaisen jälkeen sääkin alkoi pikkuhiljaa selkiintyä niin, että puolen päivän aikaan voimme jo vaihtaa farkut ja lenkkarit shortseihin ja sandaaleihin, lämpötila kipusi n. 26 celsiusasteeseen.
Hotellin aamupala oli ihan ok, ja mahdollisuus paistaa omat vohvelit erinomainen. Hiukan häiritsi se, että kaikki astiat olivat kertakäyttöastioita [Pace: astiat olivat sellaista pehmeää muovia, eli piti olla tarkkana mihin vohveli loppui ja mistä lautanen alkoi!].

Aamupalan jälkeen kävelimme kaarelle ja sukkuloimme pikkukapseleilla (alla kuvassa siitä mallikappale, niitä oli kahdeksan peräkkäin - eikä tosiaan sovellu ahtaanpaikankammoisille) sen huipulle eli 192 metrin korkeuteen.

Huipulta sai ihailla näkymiä yli kaupungin, tosin vain pienen pienistä ikkunoista. Tasaista lattiapintaa huipulla ei ollut kuin korkeintaan sentin verran, joka kohdasta lattia kaartui johonkin suuntaan, mikä tietenkin selittyy täysin rakennelman muodolla.

Kaaressa käynnin jälkeen kiiruhdimme hotellille keventämään vaatetuksen kesäisempään ja sitten takaisin kaaren liepeille, mistä lähti jokiristeily vanhanajan (tai ainakin sen näköisellä) siipiratasaluksella. Risteily meni reilun tunnin verran ylös ja alas Mississippi-jokea, mutta maisemat joen varrella eivät kaupungin keskustaa (ja kaarta) lukuunottamatta silmiä hivelleet, vaan olivat hyvinkin teolliset [Pace: Kuvassa vieläkin käytössä oleva voimalaitos].

Risteilyn jälkeen kaupungin keskustassa hämmästeltiin sinistä [Pace: kyllä, pakkohan se oli koittaa ja sinistä oli!] suihkulähdettä:

Lounaspaikaksi valikoitui Hooters, jossa tasa-arvon vuoksi olisi voinut olla silmäniloa naisillekin, mutta ruoka [Pace: kuten silmänruokakin] oli kyllä aivan älyttömän hyvää, varsinkin Spicy Garlic-kastikkeella höystetyt chicken wingsit. Niitä joutunee nauttimaan matkalla vielä toisen, ellei useammankin kerran.

Illan ohjelmassa piti ensin olla drive-in-elokuvaa, jollaisesta saatiin vinkki kaupungin infotoimistosta. Siellä töissä ollut vapaaehtoiseläkeläispariskunta ei tosin käytä nettiä apunaan ja niinpä hotellihuoneessa netistä tarkistettuna selvisi heti,  Skyview Drive-in :ssä leffat pyörivät enää vain viikonloppuisin - syksy on siis tullut tännekin. Se suunnitelma piti siis harmillisesti hylätä, mutta korvaavaksi ohjelmaksi otimme baseball-pelin: St. Louis Cardinals vs. Mets. Busch Stadium oli sopivasti kävelymatkan päässä hotellillta ja siellä jos missä tunsi olevansa Americassa!

Ottelu alkoi tahmeasti, mutta pidemmälle edetessä näimme hienojakin lyöntejä. Kolme tuntia peliä jaksoimme katsella (7/9 vuoropariin asti), sitten väsymys vei voiton ja lähdimme hotellille nukkumaan. Pelin tilanne oli tuolloin 10-6 kotijoukkueelle ja Cardinals pelin lopulta voittikin 11-6. Go Cardinals!

Ja ne näkymät hotellihuoneesta silloin, kun ei ole sumua:

(Chicagossa katselimme urbaanisti tiiliseinää, joten parannus oli melkoinen).

Blogin kommentointiasetuksia on muuten korjattu: aiemmin kommentointi onnistui vain kirjautumalla sisään esim. gmailiin, nyt kuka vain voi kommentoida, joten siitä sitten vain. Kaikki terveiset koti-Suomesta ovat tervetulleita. Tänään matkamme jatkuu 300 km verran Missourin Springfieldiin.